Kävimme vielä katsomassa bichon frise-rotuista koiraa, joka on aika samanlainen kuin cotton, mutta erona se, että se on trimmattava rotu. Luonnollisen näköinen, hurmaava cotton näytti lopullisesti valloittaneen sydämemme. Mutta mistä meille pentu? Ja tyttö vai poika?

Yleensä ensimmäiseksi koiraksi suositellaan tyttöä, koska se ei ole niin vallanhaluinen. Asiaa tiedusteltuamme saimme kuulla, että cottonin kohdalla tätä ongelmaa ei ole. Luonne on niin mahtava, ettei sukupuolella ole väliä. Iskä ja tytöt halusivat tyttöä. Tytöillä taisi välkkyä mielessä kuva uusista pennuista... Äiskälle olisi passannut poikakin, mutta kun se pissailee ja merkitsee reviiriään enemmän kuin tyttö. Nämä ovat kuitenkin täysin makuasioita: toinen tykkää tytöstä, toinen pojasta ja kummatkin ovat yhtä hyviä, eikös vaan?

Meille sopiva ajankohta oli kevät, koska äiskä tekee gradua ja on sopivasti kotosalla. Pari pentuetta syntyikin sopivaan aikaan, mutta yhteydenottojen perusteella joistakin kasvattajista jäi lievästi sanottuna huono vaikutelma. Suomalaiset tavallisen kotikoiran etsijät tuntuivat olevan tärkeys-järjestyksessä kaikista viimeisiä. Niinpä totesimme jääneelle kuin nallit kalliolle - ilman pentua. Nyyh...